Se harmittaa kun huomaa golfarin harjoittelevan virheellisillä ajatuksilla. Monesti näen kuinka yritetään tehdä jotain lyödessä mitä luullaan ”oikeaoppiseksi”, mutta joka todellisuudessa vain jäykistää. Ja tätä saattaa jatkua pitkään.

Tekniikka on vain yksi osa-alue golfissa. Puhutaan pelaajista joilla oli tekniikka hallussa mutta he eivät ikinä pelanneet potentiaalinsa. Se jokin tsemppi, asenne, lujuus puuttui.

Näissä opetusvideoissa ei kuitenkaan mennä ”henkiselle” puolelle. Sen sijaan tarkoitus on antaa yksityiskohtaisia tekniikkaohjeita. Ajatuksia, mielikuvia, fiiliksiä joilla lyödä paremmin.

Toivon vilpittömästi että näitä videoita katsovat oppivat ymmärtämään svinginsä paremmin. Miksi se toimi silloin kun lyö hyvin, miksi se ei toiminut silloin kun epäonnistuu.

Golftunnit on opetuksen perinteisin muoto. Parhaimmillaan tunnit ovat henkilökohtaisia, täydellisesti räätälöity oppilasta varten. Mutta golftunteihin liittyy myös ongelmia. Tunti on vain tunti. Ei sinä aikana ehdi paljon, ei pelaajakaan pysty kerralla sisäistämään kuin rajallisen määrän asiaa.

Näitä videoita katsoessa sinun on mahdollista edetä omaan tahtiin. Voit katsoa yhden videon vaikka kuinka montaa kertaa. Pikkuhiljaa (katsomalla, ajattelemalla, kokeilemalla) muodostat oman käsityksen siitä miten sinun tulee tehdä.

Tämä on tärkeää. Sama pätee kaikkeen golfoppiin mitä kohtaat: artikkeleihin, kirjoihin, kavereiden vinkkeihin jne. Sinun tulee pystyä selittämään itsellesi omin sanoin mitä tämä oppi tarkoittaa sinun tapauksessa.

Joskus voi käydä niin että oppi menee ensin ohi, mutta palaa paljon myöhemmin takaisin. Jonain päivänä tajuat että tämä oli se juttu jota joku jossain selitti – nyt ymmärrän mitä se tarkoittaa.

Kiitokset

Nämä ajatukset opetuksen ”henkilökohtaistamisesta” ovat kulkeneet mukanani pitkään. Opin niitä Mike Hebronilta yli 20 vuotta sitten. Vietin silloin Floridassa Hebronin luona paljon aikaa, ensin yhdessä Timo Rauhalan kanssa ja myöhemmin yksin. Mike oli valittu 1991 USA:n vuoden valmentajaksi. Vielä tänä päivänä  iso osa siitä mitä ja miten opetan on peräisin noilta ajoilta.

Samalla haluan huomioida muitakin minuun vaikuttaneita. Lista olisi loputon jos muistaisin jokaisen. Olen aina lukenet paljon, varsinkin nuorena tavasin joka ainoa eteen tulleen opetusjutun ja kirjan tarkasti.  Kaiketi etsin jotain mullistavaa salaisuutta, jota ei tietenkään löytynyt. Mutta paljon tuli opittua, sillä ainakin joka ainoassa kirjassa on jotain josta voi ottaa opiksi.

Ensimmäiseksi pitää mainita Chuck Hogan jolta olen lukenut kaiken mahdollisen, katsonut videot ja jopa aikoinaan autossa kuunnellut yhtä C-kasettia. Ensimmäinen kosketus kaveriin tuli US PGA:n 1992 Teaching & Coaching Summitin yhteyssä. Hän ei itse ollut esiintymässä, mutta sain haalittua hänen materiaalia mukaan messualueelta. Chuck myös kävi kahdesti Suomessa, ensimmäistä visiittiä olin mukana organisoimassa.

Jos olen vuosien saatossa törmännyt David Leadbetterin, Butch Harmonin, Jim McLeanin, Dean Reinmuthin, John Jacobsin, Mike Adamsin, TJ Tomasin, Jim Suttien, Jim Flickin ja Bob Toskin kirjoihin ja artikkeleihin olen ne lukenut. Pelaajista eniten minuun ovat vaikuttaneet Ben Hogan, Jack Nicklaus, George Knudson, Sam Snead, Seve Ballesteros ja Nick Faldo.

Viimeisen parin vuoden aikana, kiitos internetin, seuraavat kaverit ovat herätteneet huomioni: Joseph Mayo, Wayne DeFrancesco, Martin Hall, John Graham ja James Ridyard yhdessä, Andrew Rice, Graig Fahnsworth, Stan Utley, Marius Filmwater, Kelvin Miyahira, Brian Manzella ja Michael Jacobs.

Tätä kautta on myös syntynyt ajatus näistä videoista ja Online Klubista. Varsinkin Wayne DeFrancescon sivustosta olen hakenut mallia toiminnalle.

Kotimaisista kavereista nostan esille Timo Sipposen ja Juha Utterin. Heiltä opin paljon jo junnuaikoina. Harmi että monikaan golfari ei näitä kavereita enää tiedä.

Tärkeimpänä golfvaikuttajana haluan mainita Timo Rauhalan. Olemme opettaneet yhdessä noin 15 vuotta, ensin Pickalassa ja sitten Kytäjällä. Kukaan muu ei ole vaikuttanut yhtä paljon ajatuksiini golfista. Tämä pitää paikkansa vaikka saatammekin pitää opetuksia ja treenejä eri tavoin. Silti joka ainoassa opetustilanteessa jonka veden on jotain ”Rauhalaa”.

Lopuksi mainitsen hyvän ystävän kenttäsuunnittelija Lassi Pekka Tilanderin joka on aina ollut valmis auttamaan. Esimerkiksi kun olen tarvinnut apua visuaalisen ilmeen kanssa. Aina kun saan uuden idean testaan sitä ”Popolla” ensin.

Iso kiitos kaikille.

Antti Vaalas

ps. ei pidä unohtaa kiittää Digital Factoryn kavereita jotka kuvasivat ja leikkasivat Kytäjällä tehdyt opetusvideot. Hienon näköistä kuvaa, tavallaan harmittavan terävää koska nyt tiedän että on pakko pudottaa pari kiloa ensi kesäksi.